Ruokakulttuurit

Eri uskontoihin kuuluu erilaisia tapoja suhtautua ruokaan ja syömiseen. Uskontojen piirissä onkin syntynyt vaihtelevan erilaisia ruokakulttuureja, joissa jokaisella on omia yksityiskohtaisia tunnuspiirteitään. Uskonnollisissa ruokakulttuureissa on kuitenkin myös joitakin yhteisiä piirteitä. Ruokailu nähdään arvokkaana ja ihmisiä yhteen kokoavana toimituksena, ja ruokaa pidetään arvossa. Moniin rituaaleihin kuuluu ruokalahjojen uhraaminen, tai tiettyjen ruokien nauttiminen ( esim. ehtoollinen). Myös paaston viettäminen on osa uskontojen muodostamia ruokakulttuureja. Uskonnot voivat vaikuttaa moniin osa-alueiseen suhteessa ruokaan, kuten ruoan valmistuksen menetelmiin, ruoka-aineiden valintaan, ateriarytmiin ja ruokailutapoihin. Usein ruokasäädösten noudattaminen on hyvin henkilökohtaista, ja riippuu paljon uskonnonharjoittajasta.

Kristinuskoon ei kuulu varsinaisesti kiellettyjä ruoka-aineita. Ruokaperinteet kuitenkin liittyvät myös kristinuskoon. Esimerkiksi ehtoollinen on yksi tärkeimmistä kirkon toimituksista, ja etenkin katolisuuteen ja ortodoksisuuteen  kuuluu paastoaminen. On kuitenkin joitain ruoka-aineita, joita joissain kristillisen kirkon piireissä vältellään. Esimerkiksi mormonit pyrkivät olemaan nauttimatta esim. kahvia tai alkoholia.

Islamilaiseen kulttuuriin kuuluu jo huomattavasti enemmän ruokailua rajoittavia sääntöjä. Muslimit eivät syö sianlihaa tai sisäelimiä tai juo alkoholia, ja lihan tulee olla teurastettu tiettyjen sääntöjen mukaan. Muslimin tulisi syödä vain oikealla kädellä. Ramadan-kuukauden aikainen paastoaminen kuuluu jokaisen muslimin velvollisuuksiin ( tiettyjä lievennyksiä unohtamatta ). Myös juutalaisessa ruokakulttuurissa lihan tulee olla teurastettu tiettyjen säännöksien mukaan. Yleisesti juutalaisessa ruokakulttuurissa ruoan tulisi olla kosher, puhdasta. Kiellettyjä ruokia ( trefa ) ovat esimerkiksi sian-, hevosen-, ja riistaeläinten liha, simpukat sekä äyriäiset. Maitoa ja lihaa ei koskaan tulisi tarjota samalla aterialla, eikä edes samoilta astioilta.

Moniin intialaisiin ruokakulttuureihin vaikuttaa ahimsa-periaate, eli kaikkien elämänmuotojen kunnioittaminen ja väkivallattomuuden välttäminen. Ihanteena pidetään vaatimatonta kasvisruokaa. Etenkin Intiassa hindulaisuuden parissa lehmän lihan syöntiä vältetään, sillä lehmää pidetään pyhänä eläimenä. Säädökset koskevat myös ruoan valmistusta; ylempään kastiin kuuluva henkilö ei saisi syödä alempaan kastiin kuuluvan valmistamaa ruokaa.

Kiinalaisille ja kaakkois- Aasialaisille uskonnoille tyypillistä on tasapainon ja kohtuuden korostaminen, mikä näkyy myös ruokailussa. Hyvänä pidetään makrobioottista ruokavaliota, jonka tarkoitus on pitää yllä yinin ja yangin tasapainoa. Ruoan uskotaan joko heikentävän tai vahvistavan ihmistä. Ruokailussa suositaan kasviksia, vilja- ja marjatuotteita sekä juureksia.

Arkkitehtuuri

Uskonnolliset vaikutukset näkyvät selvästi myös arkkitehtuurissa. Uskonnolliseen tarkoitukseen tehdyt rakennukset kuten temppelit, pyhäköt ja kirkot, ovat monesti edustaneet aikansa upeimpia arkkitehtuurin taidonnäytteitä. Monesti uskonnolliset rakennukset ovat myös suosittuja nähtävyyksiä ja turistikohteita ympäri maailmaa. Eri uskontokunnille kuuluu erilaisia arkkitehtuurisia tunnuspiirteitä.

Islamilaisessa kulttuurissa rakennustaiteella ja arkkitehtuurilla on erityisesti arvoa, sillä kuvataidetta ( kuten ihmisen ja eläimen kuvaamista ) on rajoitettu. Islamilaisen arkkitehtuurin merkittävimmät rakennustyypit ovat moskeijat ja minareetit. Moskeijatyyppejä on lukuisia erilaisia, joista varhaisimmat saivat muotonsa noin 600-luvulla jaa. Vanhin islamilaisista moskeijoista on Jerusalemin kalliomoskeija. Tyypillisiä arkkitehtuurillisia piirteitä moskeijoille ovat pohjapiirroksen neliömäisyys, tilan avaruuden tuntu sekä ornamenttien käyttö koristeina. Tornimaisia minareetteja esiintyy usein moskeijoiden yhteydessä.

Jerusalemin kalliokirkko

Kristilliseen arkkitehtuuriin kuuluu lukuisia eri suuntauksia. Usein kirkollinen arkkitehtuuri on kuitenkin seurannut melko tarkasti Eurooppalaisia tyylisuuntauksia. Romaaniselle tyylille tyypillisiä ovat holvikaaret, paksut muurimaiset seinät, sekä pienet ikkunat. Goottilaiselle tyylille tunnusomaisiin piirteisiin kuuluu taas korkeat ja suipot tornit, koristeellisuus ja avaruus, sekä värilliset lasimaalausikkunat. Renessanssin aikaan kristittyihin kirkkoihin oli tyypillistä rakentaa kupoleita, sekä roomalaisvaikutteisia pylväitä. Nykyisin kirkkoja rakennetaan myös modernimpaan muottiin,  joissa arkkitehtuuri voi olla lähes minkälaista tahansa. Myös eri kirkkokuntien välillä on suuria eroja: katoliselle kirkolle tyypillistä kirkkorakennuksissa on runsas koristeellisuus, ja luterilaiselle kirkolle vaatimattomuus ja selkeys.

Buddhalainen rakennustaide kehittyi intialaisista Buddhan pyhäinjäännösten säilytykselle tarkoitetuista torneista, jotka vähitellen alkoivat yleistyä buddhalaisissa piireissä. Tyypillisesti buddhalaiset rakennukset, kuten temppelit ja luostarit, ovat rakennettu hyödyntäen tärkeää lukua kahdeksan. Buddhalaisessa arkkitehtuurissa näkyy selvästi aasialaiset piirteet, ja pyrkimys tasapainoisuuteen. Usein buddhalaisia rakennuksia koristavat Buddhan elämästä kertovat maalaukset ja buddha-patsaat.

Hindulaiselle arkkitehtuurille tyypillistä on runsaus, koristeellisuus ja värikkyys.

Arkkitehtuuri näkyy shintolaisuudessa pyhäköissä ja puutarhoissa. Shintolaisessa rakennustaiteessa koko ympärillä oleva luonto ja ympäristö on merkittävässä roolissa arkkitehtuurin kannalta. Usein shintolaiset temppeli rakennetaan esimerkiksi virtaavan veden tai muun luonnonpaikan äärelle. Tärkeä elementti shintolaisissa temppeleissä on Toriin portti, joka erottaa pyhän alueen muusta. Tavallisesti pyhäköt eivät ole kovinkaan suuria tai mahtipontisia, vaan pikemminkin harmonisia yhden huoneen kokoisia pieniä rakennuksia.

Kirjallisuus

Lähes kaikissa uskonnoissa on pyhiä tekstejä ja kirjallisuutta, tarinoita ja opetuksia. Osalla uskonnoista uskonnolliset opit kulkevat suullisessa muodossa, eikä varsinaista pyhää kirjaa ole. Suurissa maailmanuskonnoissa pohjalla kuitenkin on usein juuri kirja tai kirjallisuutta. ( esim. Islam/Koraani, Juutalaisuus/Toora, Kristinusko/Raamattu, Hindulaisuus/Veda-kirjallisuus, Taolaisuus/Daodejing, Kungfutselaisuus/Keskusteluja, Buddhalaisuus/Tipitaka) Uskonnollisten pyhien kirjojen vaikutus on usein ollut suuri kansan kulttuuriin.  Esimerkiksi Suomessa lukutaitoa opetettiin nimenomaan Raamatun avulla ja sen vuoksi, jotta jokainen ihminen voisi itse opiskella Raamatun tekstejä.  Uskonnollisesta kirjallisuudesta on usein siirtynyt kansan elämään myös muita vaikutteita, kuten sanontoja. Suomenkin kielessä esimerkiksi ”helmiä sioille”, ”kielletty hedelmä”, ”heittää ensimmäinen kivi”, ”pestä kätensä jostakin asiasta” ovat nykykielessäkin käytettyjä sanontoja jotka alkujaan juontavat juurensa Raamatusta.

Uskonnot ovat usein myös inspiroineet kirjailijoita, joten uskontoja käsittelevää kirjallisuutta on valtavasti myös pyhien tekstien lisäksi.  Kirjallisuuden kautta uskonnot ovat siirtyneet myös esimerkiksi teatteriin sekä elokuviin.

Uskonnot näkyvät vahvasti myös elokuvissa

Joskus uskontoaiheinen kirjallisuus on aiheuttanut myös suurta närkästystä ja konflikteja. Esimerkiksi Salman Rushdinin kirja Saatanalliset säkeet kohahdutti islamilaista maailmaa. Rushdinille langetettiin kirjan johdosta jopa kuolemantuomio, minkä takia hän on joutunut elämään maan alla teoksen julkaisun jälkeen. 

Musiikki

Musiikin merkitys uskonnoissa on aina ollut valtava, ja lähes kaikkiin uskontoihin liittyy musiikkia jollakin tavalla. Musiikin tehtävät vaihtelevat. Varhaiskantaisissa uskonnoissa musiikin, etenkin rytmikkään lyömäsoitinmusiikin, tehtävänä oli vaivuttaa ihmiset uskonnolliseen transsitilaan.  Monissa uskonnoissa, kuten islamissa ja buddhalaisuudessa uskonnollisia tekstejä luetaan resitoiden, ja musiikin tehtävä on uskonnolliseen tekstiin keskittyminen ja sen kokeminen.  Myös kristinuskossa, esimerkiksi luterilaisuudessa, virsien merkitys on ollut opettaa Raamatun sanomaa tavallisille ihmisille. Musiikin tehtävänä on aina ollut myös luoda yhteisöllisyyden tunnetta ja vahvistaa uskonnollisia kokemuksia, sekä palvella uskonnollisia seremonioita.  Monet taiteilijat ovat hakeneet innoitustaan musiikkiin uskonnosta. Esimerkiksi Bach, yksi historian tunnetuimmista säveltäjistä, osoittii kaikki sävellyksensä Jumalan ylistämiseksi.

Koraanin resitointia

Uskontovaikutteinen musiikki näkyy hyvin myös nykypäivän massakulttuureissa. Esimerkiksi intialainen Bollywood- elokuvatuotanto hakee monesti innoitusta uskonnollista hindulaisista tarinoista. Bollywood- elokuville tyypillisiä ovat lukuisat musiikki- ja tanssikohtaukset. Myös kristinuskon vaikutus näkyy selkeästi nykypäivän musiikkituotannossa, ja kristinuskon piirissä on syntynyt useita musiikkiperinteitä, kuten gospel-musiikki.

Bollywood musiikkikohtaus

Kristinusko näkyy selvästi myös uudemmassa musiikissa

Lopuksi aika harvinainen teos, japanilaisen Yasuhide Iton sävellys Gloriosa, joka on tehty kristityn Jumalan kunniaksi

Kuvataiteet

Kuvataide on yksi uskontojen helpoimmin havaittavista taidemuodoista. Kuvataiteen merkitys uskonnoissa on vaihteleva, ja siihen liittyy erilaisia sääntöjä. Esimerkiksi Islamin uskoon ei kuulu jumalan, ihmisen tai edes eläimen kuvaamista taiteessa, sillä sen nähdään olevan kielletty Koraanissa. Islamilaiselle taiteelle tyypillisiä ovatkin erilaiset ornamentit ja koristeelliset arabeskit. Myös kristinuskossa ja juutalaisuudessa jumalan kuvaaminen kuvataiteen avulla on kielletty. Kuvataide on kuitenkin keskeinen osa näitä uskontoja. Esimerkiksi ortodoksisuudessa ikoneilla on suuri uskonnollinen merkitys.

Islamille tyypillistä ornamenttikuviota itämaisessa matossa

Ikoni

Kuin näiden lähi- Idän uskontojen vastakohtana, hindulaisen kuvataiteen painopiste on juuri jumalten kuvaamisessa. Hindulaisuuden lukuisia jumalia kuvataan värikkäin maalauksin tai patsain. Usein jumalten asentoihin liittyy tarkkoja symbolisia merkityksiä.

Hindulaiset jumalat Shiva, Parvati ja Ganesha

Lisää kuvateksti

Buddhalaisuudessa yleisin aihe kuvataiteessa on Buddha, jota kuvataan maalausten tai patsaiden kautta. Myös Buddhan asennoilla on erilaisia merkityksiä. Buddhalaisuudessa kuvataidetta käytetään myös meditaation apuvälineenä. Mandalat, pienistä kivistä ja hiekasta valmistetut diagrammit, vaativat paljon aikaa ja kärsivällisyyttä valmistuakseen. Mandalan on tarkoitus kuvata maailman pysymättömyyttä, sillä se lakaistaan pois heti sen valmistuttua.

Perinteisissä kiinalaisissa sekä japanin uskonnoissa on pidetty arvossa tasapainoisuutta ja hillittyä tyyliä. 

Alustus

Uskonnot ovat aina vaikuttaneet taiteeseen ja taiteen kehitykseen huomattavan paljon. Jo kaikkein varhaisimpien uskontojen tiedetään esimerkiksi luolamaalausten kautta käyttäneen taidetta osana uskontoaan. Nykyään uskonnollisia taidemuotoja on monia erilaisia, ja eri uskonnoilla on taiteessa omat erityispiirteensä.

Taiteella on uskonnoissa ollut erilaisia merkityksiä ja tehtäviä. Monesti taiteet ( esim. musiikki ) ovat mukana uskonnollisissa rituaaleissa ja tapahtumissa, tai niiden tehtävä on opettaa uskonnon sisältöjä ( kuvataide, kirjallisuus). Taiteen avulla on myös aina ilmaistu henkilökohtaisia uskonnollisia kokemuksia .

Eri uskonnoissa taidetta käytetään lähes kaikilta osa-alueilta.