Ruokakulttuurit

Eri uskontoihin kuuluu erilaisia tapoja suhtautua ruokaan ja syömiseen. Uskontojen piirissä onkin syntynyt vaihtelevan erilaisia ruokakulttuureja, joissa jokaisella on omia yksityiskohtaisia tunnuspiirteitään. Uskonnollisissa ruokakulttuureissa on kuitenkin myös joitakin yhteisiä piirteitä. Ruokailu nähdään arvokkaana ja ihmisiä yhteen kokoavana toimituksena, ja ruokaa pidetään arvossa. Moniin rituaaleihin kuuluu ruokalahjojen uhraaminen, tai tiettyjen ruokien nauttiminen ( esim. ehtoollinen). Myös paaston viettäminen on osa uskontojen muodostamia ruokakulttuureja. Uskonnot voivat vaikuttaa moniin osa-alueiseen suhteessa ruokaan, kuten ruoan valmistuksen menetelmiin, ruoka-aineiden valintaan, ateriarytmiin ja ruokailutapoihin. Usein ruokasäädösten noudattaminen on hyvin henkilökohtaista, ja riippuu paljon uskonnonharjoittajasta.

Kristinuskoon ei kuulu varsinaisesti kiellettyjä ruoka-aineita. Ruokaperinteet kuitenkin liittyvät myös kristinuskoon. Esimerkiksi ehtoollinen on yksi tärkeimmistä kirkon toimituksista, ja etenkin katolisuuteen ja ortodoksisuuteen  kuuluu paastoaminen. On kuitenkin joitain ruoka-aineita, joita joissain kristillisen kirkon piireissä vältellään. Esimerkiksi mormonit pyrkivät olemaan nauttimatta esim. kahvia tai alkoholia.

Islamilaiseen kulttuuriin kuuluu jo huomattavasti enemmän ruokailua rajoittavia sääntöjä. Muslimit eivät syö sianlihaa tai sisäelimiä tai juo alkoholia, ja lihan tulee olla teurastettu tiettyjen sääntöjen mukaan. Muslimin tulisi syödä vain oikealla kädellä. Ramadan-kuukauden aikainen paastoaminen kuuluu jokaisen muslimin velvollisuuksiin ( tiettyjä lievennyksiä unohtamatta ). Myös juutalaisessa ruokakulttuurissa lihan tulee olla teurastettu tiettyjen säännöksien mukaan. Yleisesti juutalaisessa ruokakulttuurissa ruoan tulisi olla kosher, puhdasta. Kiellettyjä ruokia ( trefa ) ovat esimerkiksi sian-, hevosen-, ja riistaeläinten liha, simpukat sekä äyriäiset. Maitoa ja lihaa ei koskaan tulisi tarjota samalla aterialla, eikä edes samoilta astioilta.

Moniin intialaisiin ruokakulttuureihin vaikuttaa ahimsa-periaate, eli kaikkien elämänmuotojen kunnioittaminen ja väkivallattomuuden välttäminen. Ihanteena pidetään vaatimatonta kasvisruokaa. Etenkin Intiassa hindulaisuuden parissa lehmän lihan syöntiä vältetään, sillä lehmää pidetään pyhänä eläimenä. Säädökset koskevat myös ruoan valmistusta; ylempään kastiin kuuluva henkilö ei saisi syödä alempaan kastiin kuuluvan valmistamaa ruokaa.

Kiinalaisille ja kaakkois- Aasialaisille uskonnoille tyypillistä on tasapainon ja kohtuuden korostaminen, mikä näkyy myös ruokailussa. Hyvänä pidetään makrobioottista ruokavaliota, jonka tarkoitus on pitää yllä yinin ja yangin tasapainoa. Ruoan uskotaan joko heikentävän tai vahvistavan ihmistä. Ruokailussa suositaan kasviksia, vilja- ja marjatuotteita sekä juureksia.